Kiireinen kevät

Terveiset kirjapinojen keskeltä! Lienee turha mainitakaan, kuinka kiireinen tämä kevät on ollut. Huh! Tämäkin jäänee valitettavasti vain lyhyeksi elonmerkki-ilmoitukseksi, niin kovasti kuin tahtoisinkin kirjoittaa kuulumisia pidemmin. Mutta täällä siis vielä olemme! Suppilo täysissä sielun ja ruumiin voimissa, minä vähän pääsykoestressin vinksauttamana mutta toivottavasti pumppu ja pää kestävät tätä paniikkitilaa vielä pari viikkoa

Susu matkasi jo edeltä Joensuuhun, kun oli tarjolla autokyyti, joten mielentilapuntaripaimenen ei tarvitse rasittaa puikulaista päätään minun hermoilujeni takia. Kovin yksinäistä on kyllä elo ilman koiraa, mutta onneksi asiat palaavat pian taas raiteilleen.

Treenit tiivistettynä: tokoiltu on ja hakukausikin on korkattu. Ja fiilikset niistä: Susu on paras! Sirkussa hetkittäin havaittavissa pieniä kehityskelpoisuuden merkkejä. Toivotaan näkyväksi useamminkin.

Nyt takaisin laskinta naputtamaan! En vain millään malttaisi odottaa kesää. Sitten niitä riittää – leirejä, koulutuksia, treenejä ja kokeita nimittäin.



Siellä vapaus ja kaikki hauskat jutut horisontissa häämöttävät!