Odotus

Vihdoinkin jotakin päivitystä tilanteeseen! Kiitos tuhannesti kaikista viesteistä, kommenteista ja vinkeistä, niillä on oikeasti ihan valtavan suuri merkitys. Viikko sitten Susulta siis otettiin virtsanäyte neulalla, jotta munuaisten tilanteesta saataisiin ehkä jotakin lisätietoa, ja lisäksi korvaviljelyn tulos oli vielä tulematta. Meillä on eläinlääkäriin sellainen kilometrin matka, mutta koska Suppilon piti näytettä varten olla ollut pissaamatta ainakin neljä tuntia, kannoin koiran ratikkaan ja sieltä klinikalle, ettei se pääsisi sabotoimaan suunnitelmaa. Vähän huvittavalta tuntui ja Susukin ynisi närkästyneenä, mutta onneksi onnistui. Ja taas oli hyötyä siitä, että suppilonokka on niin pikkuinen aussie – viisitoista kiloa kiikuttaa paikasta toiseen vielä suhteellisen helposti.

Perjantaina lääkäri viimein soitti. Loppujen lopuksi oikein mitään sen kummempaa lisätietoa ei saatu, mutta ainakin jonkinlainen toimintasuunnitelma seuraavan kuukauden varalle. Korvasta ei löytynyt mitään ihmeellisyyksiä ja sen suhteen aloitetaan taas Canaural-tippa ja myös puhdistamista jatketaan. Virtsasta näkyvissä munuaisarvoissa ei ollut poikkeavuuksia, joten munuaisten suhteen ei ryhdytä mihinkään toimenpiteisiin. Toiveena on nyt siis lähinnä se, että kilpparilääkitys ratkaisisi muut ongelmat tai ainakin sitten nähdään, mitä jää jäljelle. Kahden viikon kuluttua kontrolloidaan korva ja neljän viikon päästä sitten kilppari ja munuaiset. Jos urea on yhä koholla, voidaan ultrata ja selvittää asiaa tarkemmin. Mahdollisia munuaissairauksia on lukuisia erilaisia. Kysyin lääkäriltä, onko tässä nyt akuutti kupsahtamisvaara mutta niin kuin jo oikeastaan tiesinkin, ei sitä voi millään tietää. Todennäköisesti ei, mutta mikään ei ole varmaa – ei voi oikein tehdä muuta kuin seurata koiran vointia ja peukuttaa sen puolesta, että kilppariongelmat olisivat jollain kummalla tavalla heilauttaneet myös munuaisarvoja.

Nyt siis vain odotetaan ja seurataan tilannetta. Ihmisen mieli on onneksi aika armollinen ja olen onnistunut ulkoistamaan tämän kaiken mielestäni ainakin suurimmaksi osaksi ajasta – puhdistan korvat, laitan tipat, rasvaan tulehtuneen tassun ja ravaan apteekeissa metsästämässä lääkkeitä jo aika rutiinilla. Mörkön sairastaessa ei niinkään ollut väliä, itkeskelinkö päivittäin ja murehdinko tulevaa jatkuvasti, mutta Susun kanssa asia on ihan erilainen. Kun minä olen huolissani ja onneton, sitä on myös Suppilo. On kuin peiliin katsoisi.

Mutta ei Susulle tapahdu mitään pahaa. Ei sille saa tapahtua.



  • rss
  • Del.icio.us
  • Digg
  • Twitter
  • StumbleUpon
  • Reddit
  • Share this on Technorati
  • Post this to Myspace
  • Share this on Blinklist
  • Submit this to DesignFloat

9 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

Paljon tsemppiä sinne!

Milena kirjoitti...

Tsempit teille ja pikaista paranemista Susulle!

Nea kirjoitti...

Tsemppiä Susulle!

Eve kirjoitti...

Tsemppiä!

Henna kirjoitti...

Paljon paljon tsemppiä ja jaksamista teille molemmille! Uskon, että kaikki kääntyy vielä hyväksi.

Isot tsemppi-rapsut Susulle <3

Sarianne kirjoitti...

Toivottavasti kilpparilääkitys ratkaisee muutkin vaivat! :)

Emma kirjoitti...

Toivottavasti kaikki on kääntynyt parhain päin. En ole vähään aikaan lukenut blogiasi, ja tuli kurja mieli, kun vastassa olikin huonoja uutisia. Mutta kaikesta selviää, eikö :) Hurjasti tsemppiä ja voimia sekä sinulle että Susulle!

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti koirasi voi jo paremmin. Tuli vaan mieleen oireista lukiessani, että oletko ajatellut ottaa yhteyttä esim. eläinhomeopaattiin? Jos ei sulla ole mitään periaatteellista homeopatiaa vastaan, niin kannattaisi ainakin koettaa, tuntuu että koira hyötyisi melkoisesti oikein valitusta rakenneaineesta. Samalla tuli mieleen, että mitä koirasi syö? Korvaongelmat kun ovat usein yhteydessä ruokaan ja varsinkin sen lisäaineisiin.

Sirkku kirjoitti...

Kiitos kaikille tuesta ja kauniista sanoista! Nyt on onneksi kaikki taas hyvin :)

Anonyymi, kiitos vinkeistä! Kilpparilääkitys tepsi kaikkiin vaivoihin, mutta täytyy pitää nuo mielessä :)

Lähetä kommentti